* * *

Me kuljemme kaikki kuin sumussa täällä 
me kuulemme ääniä kuutamo-yön, 
me astumme hyllyvän sammalen päällä 
ja illan on varjoa ihmisen syön.

Mut ääntä jos kaksi yhtehen laulaa 
yön helmassa toistansa huhuilevaa 
ja varjoa kaksi jos toistansa kaulaa 
se sentään, se sentään on ihanaa!